Pöytä on katettu

Pikainen arki-illan tervehdys! Kuten jo vähän lupailinkin, niin kurkistetaan viime viikonloppuna järjestämäni dinnerin kattaukseen. Olin mukamas aloittamassa ruuan tekoa hyvissä ajoin, mutta hirmuinen hoppuhan siinä tuli. Joten en siis ehtinyt räpsiä kuvia siihen malliin kun olin suunnitellut.

Pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla kattamaan valkoiset ruokailuastiat mustalle pöydälle – ja voi miten hyvältä ne näyttikään! Lautaset nousivat siitä niin upeasti. Ns. juhla-astioina meillä on käytössä Royal Copehagenin Blue Fluted Mega, mutta totta puhuen olen harkinnut kokonaisen astiaston myymistä. (Saa kysellä, mikäli joku kiinnostuu!) Työskentelin aiemmin Fiskarsilla, mutta nyt Marimekolla, joten olisi kiva vaihtaa ”oman talon astioihin”. Ja muutenkin oma tyylinikin on tässä matkan varrella hieman muuttunut.

Takuuvarma alkupala: Rosalan pyöreää saaristolaisleipää (jota löytyy Stockmannin Herkusta) + Herkun tiskin skagenröra + punasipulikuutioita ja ruohosipulia. Jos haluaa näistä vielä Instagram-ystävällisemmät, voin päälle tiputtaa vähän mätiä.

Lohta pinaatilla ja fetalla menossa uuniin.

Taisi olla myös ensimmäinen kerta, kun istuimme pöydän ääressä pidempään vähän isommalla porukalla (kahvitteluja ei lasketa). Meitä oli pöydän ääressä kuusi – tai oikeastaan seitsemän – nuorimman vieraan ollessa vain kahden viikon ikäinen <3 Katoin pöydän kuitenkin vain viidelle, sillä ex tempore mukaan liittyneet tuoreen äidin imetysdieetti ei mahdollistanut kuin banaanin ja marjoja… Kuusi illastajaa olisi kyllä mahtunut tarvittaessa, mutta ei enempää sopuisasti. Jännitin hieman etukäteen myös miten tuolit asettautuisivat pöydän ympärille, sillä pöydänjalat tulevat vain noin 25 sentin päähän kannen reunasta. Vieraiden mukaan kuulemma ihan hyvin. Pöytä on kuitenkin optimaalisin, jos siinä voi pitää vain neljää tuolia. (Ja kuvissa parhaalta näyttää  kolme.) Joten niin kaunis kuin se onkin, en valitsisi tätä mallia, jos perheessä olisi vakituisesti useampi syömäri.

Nyt nukkumaan, pikkumies on ruvennut heräämään jo kuuden jälkeen… Energistä loppuviikkoa! Ja palataan taas viikonloppuna!

Ultramoderni Nemo Lighting

Toivottaasti sielläkin on ollut kiva viikonloppu! Täällä eilen järjestämäni dinneri meni oikein hyvin. Olin etukäteen suunnitellut, miten valitsisin jonkun maan teemaksi, ja miten huolella valitsisin reseptit, viinit jne. täydelliseksi paketiksi. Ihan ei mennyt suunnitelmien mukaan, vaan lauantai-aamuna matkalla kauppaan googlailin nopeasti reseptejä :)

Pelasin kiireen keskellä aika varman päälle; uunilohen kanssa ei voi epäonnistua. Pienen jännitysmomentin toivat foodie-kollegaltani saamat islantilaiset violetit perunat. Ilmeisesti ruoka oli ihan maistuvaa (myös perunat :)) ja tärkeintä oli nähdä tyttöjä pitkästä aikaa. Puolet meidän seurueesta jaksoi lähteä baariin asti muutamille drinksuille Groteskiin ja Teatteriin, mistä olen erittäin ylpeä. En edes muista koska oltaisiin käyty kolmisin ulkona; taitaa olla ennen W:n syntymää.

Jatketaan tänään lempiteemallani eli designvalaisimilla. Olette varmasti huomanneet, että olen heikkona moderneihin kiinnostaviin lamppuihin. Vannon sisustuksessa laadun nimeen, ja valaisimissa jos missä laatuun panostaminen on erityisen perusteltua. Ensinnäkin laadukas valaisin on lähes elinikäinen ystävä. Toisin kuin vaikka keittiön pöytä, valaisin ei juurikaan kulu. Toiseksi valolla on todella suuri merkitys tunnelman ja viihtyvyyden luojana. Ja ainakin meillä valolla on vaikutusta myös mielialaan; hyvin valaistu asunto toimii tehokkaana kaamosmasennuksen karkottajana talven pimeimpinä kuukausina. Ja kolmanneksi, näyttävät valaisimet toimivat sisustuksessa kirsikkana kakun päällä. Sinne tänne ripotellut pienemmän valaisimet tekevät asunnosta huolitellun ja sisustetun näköisen. (Meidän sisustuskuvat näyttävät osin siksi vielä mielestäni paljailta, ettei huoneissa ole vielä tarpeeksi valonlähteitä.)

Ihastuimme tähän Nemo Lighting:n valaisimeen kahlatessani varmasti tuhansia valaisimia läpi. Nemo Lighting on vuonna 1993 perusteettu italialainen yritys, joka keskittyy huippumoderneihin valaisimiin. Osa niistä lähentelee mielestäni jo taidetta! Muutamat heidän valaisimet ovat saavuttaneet jo ikonisen aseman, mm. tämä Crown major on suosittu modernisoitu versio kristallikruunusta. Suuremmalle yleisölle merkki on kuitenkin vielä aika vieras, joskin viime vuosina heidän valaisimia on silloin tällöin vilahdellut myös kotimaisissa sisustuslehdissä.

Kriteereinä ruokapöydän päälle tulevalle valaisimelle oli design, valon sävy ja ennen kaikkea valovoima. Designiltaan kauniita valaisemia on vaikka kuinka, mutta monistakaan ei lähde tarpeeksi valoa. Lisäksi halusimme mallin, joka suuntaisi osan valosta kattoon. Katon kautta laajalle alueelle epäsuorasti heijastuva valo toimii hyvänä yleisvalona.

Ellisse Doublessa kaikki kriteerit loksahtivat kohdilleen, ja tilasin sen kätevästi Finnish Design Shopin projektimyynnin kautta (kuten myös mm. ruokapöydän). Valaisimen moderni muotokieli puhutteli meitä molempia. Lisäksi siitä oli saatavana 3000 kelvinen versio. Ja valotehoa kahdessa led-rinkulassa  piisaa 9300 lumenin verran. Ja se on paljon. (Lumeneistan saa parhaan käsityksen vertailemalla eri valaisimia keskenään.)

Olisi ihana kuulla mitä pidätte! :)

Palataan luultavasti jo viikolla lauantai-illan kattaukseen! Eli kuulumisiin ja energistä viikkoa!

Marimekon Ming-maljakko

Iltaa! Joko olette ehtineet nauttia Design Weekin tarjonnasta? Omalta osaltani viikko pyörähti käyntiin, kun piipahdin tänään Design Marketissa Kaapelitehtaalla. Aivan huikean paljon taas upeita pieniä ja vähän suurempiakin brandejä mahdutettu saman katon alle! Oli niin kiva päästä jututtamaan tekijöitä rakkaudella tehtyjen tuotteiden takana ja tukemaan pienyrittäjiä. Viikonloppu on monelle heistä vuoden tärkein, ja niinpä tuntui kivalta löytää mm. kaunis koru, mukavat kivannäköiset kotihousut, pyöreä matto lastenhuoneeseen lelukaapin alle, puinen leikkuulauta, pikkuhaarukka, keittiöpyyhe… Enemmänkin olisi varmasti ostettavaa löytynyt, jos en olisi unohtanut pankkikorttia kotiin… Mutta ehkä se oli siunaus, heh.

Niin ja nämä heinät tarttuivat mukaan juuri kun olin lähdössä! Syksyisiä heiniä on näkynyt sisustuskuvissa jo tovin, ja city-tyttönä päätin nyt sitten suosiolla hankkia omani kukkakaupasta. Jo kesällä haikailin upeiden korsien perään mökkimaisemissa kävellessämme, mutta saaristo, heinikko ja punkit ovat sen verran todennäköinen yhtälö, että jätin kauniit ruohot suosiolla ojanpientarelle.

Heinät löysivät paikkansa Marimekon klassisesta Ming-maljakosta. Ruotsalaisen Carina Seth-Anderssonin suunnittelema suupuhallettu lasimaljakko on ollut mallistossa parisen vuotta, ja kuuluu ns. jatkuvaan mallistoon, joten se löytyy (ainakin verkkokaupan) valikoimista ympäri vuoden. Btw, tiesittekö, että Marimekolle saapuu uusia tuotteita noin kuuden viikon välein? Eli iso osa mallistosta kuuluu ns. sesonkimallistoon, joka kiertää varsin nopeasti. Eli kannattaa piipahtaa liikkeissä säännöllisin väliajoin – ja toimia nopeasti, silloin kun näkee mistä pitää!

Kohta nukkumaan; viikolta on kertynyt hieman univelkaa ja pikkumies luultavasti herää taas seitsemän jälkeen. Palataan mitä todennäköisemmin vielä huomenna asiaan uuden lieden merkeissä!