Tervehdys! Ihan hirmuinen säätö ollut tällä viikolla ovien kanssa! Vaikka kuinka yritin miettiä kaiken etukäteen (kuinka paljon lattia tulee nousemaan, minkä ovien läheisyyteen tulee mattoja, mihin tarvitaan hyvä ilmanvaihto, mihin suuntaan ovien on järkevintä aueta, mihin tarvitaan lukko, millaiset painikkeet jne. jne.), niin aika moni asia tuntui menevän silti metsään.
Kolmeen ovista tehtiin uudet karmit ja kaksi näistä uusista karmista osoittautui liian paksuiksi. Kysyin remonttimiehiltä arvion seinien lopullisesta paksuudesta ja heittoa tuli sentti. Note to self: tee ensi kerralla mielummin liian kapeat kuin liian paksut karmit. Nyt yritetään kikkailla ovilistojen avulla liian paksuja karmeja piiloon.
Lisäksi kaikki ovet olivat karmeineen liian korkeita niille jätettyihin aukkoihin. Tiedossa oli, että lattia tasoitetaan 9 mm paksulla koivuvanerilla ja sen päälle tulee 15 mm korkea parketti ja noin milli liimaa. Mutta selvästikin tämä oli alakanttiin. Ilmeisesti väliin on tullut ennakoitua enemmän tasoitetta. Tai mittaus on pettänyt jossain kohti.
Ne ovet, joihin tuli uudet karmit, on pidetty alkuperäisessä mitassaan eli olemme suurentaneet niiden aukkoja seinissä. Ja niitä ovia, jotka tulevat vanhoihin karmeihin, on pitänyt leikata hieman alalaidasta. Ei kuulosta äkkiseltään niin vaativalta toimenpiteeltä, mutta kun kaikissa ovissa on lattianrajassa sellaiset metallipiikit... Joten tästäkin itselleni muistutus: Ovien aukot kannattaa suosiolla arvioida pari senttiä liian korkeiksi, sillä mahdollisen ylimääräisen raon saa kyllä helposti ovilistan taakse piiloon. Toisinpäin korjausliike on huomattavasti työläämpi.
Suurin haaste on liittynyt ovien vinouteen. 112-vuotiaat massiivipuuovet kun eivät ole koskaan ihan luotisuorat. Joten ainakin yhtä ovea joudumme vielä hiomaan kantista, vaikka siinä kaunis maalipinta jo päällä onkin.
Ovien värisävystä kirjoitin jo viime kerralla. Niissä on käytetty Tikkurilan ammattilaismaalia Diccoplast 30 White, mikä on omaan silmääni hivenen turhan lämpöiseen taittuva. Eli tästäkin muistutus itselleni: Koordinoi ensi kerralla ovien värisävy paremmin.
Kaikesta avautumisesta huolimatta ovista tuli mielettömän kauniit! Nämä vanhat ovet ovat yksinkertaisesti vain niin upeita, joten hymyssä suin säädän niiden kanssa hieman asennusvaiheessa; ehdottomasti kaiken vaivan arvoisia!
Kaikki muut ovet ovat asunnon alkuperäisovia, paitsi tuo yllä näkyvä seiniin nojaava pariovi, joka asennettiin olohuoneen ja lastenhuoneen väliin. Alkuperäinen ovi olisi ollut suunnilleen saman levyinen, mutta koostui komesta palasesta (vastaava on vielä meidän makuuhuoneessa). Klassinen pariovi sopii tähän kuitenkin fiilikseltään paremmin. Löysin tämän kaunokaisen vastaavasta jugendasunnosta Krunikasta ystäväni uudesta kodista. (Kiitokset vielä kerran muru tätäkin kautta! <3)
Nyt nukkumaan!
