Let's talk about chairs, baby

No brand/name, Wishbone, Fanett and DSR

Tänään puhutaan tuoleista. Tarkemmin sanottuna esittelen teille meidän neljä erilaista tuolimallia. Oih, maailmassa on niin paljon kauniita tuoleja! Joten valinta ei ole ollut helppo. Ja ripaus sattumaakin on ollut mukana.

Vitran kuusi DSR:ää (kuvattu alla) muodostavat perustan, jonka varaan ruokatuolikokoelmaamme on lähdetty rakentamaan. Hankimme tuolit varta vasten tähän asuntoon, sillä olin myynyt edellisen ruokapöytäni tuoleineen asuntoni kylkiäisinä, ja Patrikin poikamiesboksiin hankkimat tuolit kirjaimellisesti natisivat liitoksistaan jo muutaman käyttövuoden jälkeen. Eli vaikka laatutuoleista saakin pulittaa ostohetkellä hieman enemmän, ne kyllä maksavat itsensä takaisin vuosien saatossa!

Valkoinen väri oli molemmille selvä valinta; mustaan alaosaan sai taivutella Patrikia tovin. Lopulta olemme molemmat todella tyytyväisiä tummiin jalkoihin; kromiset olisivat jääneet liian pliisuiksi. Ja tämän maalatun version voi siirtää joskus ulkokäyttöönkin.

Verkosta löytyy useita keskusteluja siitä, millaiset DSR:t (tulee sanoista "Dining Height Side Chair Rod Base") ovat käytössä, joten kannan oman korteni kekoon: Tuolia saa pyyhkiä silloin tällöin, sillä kaikki pölyhiukkaset näkyvät vitivalkoisella pinnalla… Ja farkkujen kanssa saa olla tarkkana, ettei niissä ole taskujen ympärillä niittejä tms., sillä ne jättävät tuoleihin muuten naarmuja. Eli nämä eivät ole täysin huolettomia tuoleja etsivän valinta; ainakaan valkoisina. Muutoin tuolit ovat miellyttävät istua. Se, että istun DSR:ssä myös ollessani kotitoimistolla (vaikka meillä on kunnon työpistekin säädettävällä tuolilla ja isolla näytöllä) kertonee paljon. :)

Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett kuuluu useimpien meistä mummolamuistoihin (yhdessä pelargonioiden, kettukarkkien, punaisen maidon ja paksulla voikerroksella voideltujen voileipien kanssa :)). Askon valmistamaa tuolia tuotettiinkin yli miljoona kappaletta ja lisäksi sitä kopioitiin ahkerasti. Meidän klassikkotuoli on löytynyt hylättynä vanhan asuntoni ullakolta katonrajasta. Nykyäänkin katsastan toiveikkaana ullakkoparrut ja kurkistan roskalavoille – välillä voi löytää aarteita.

Valkoiset, oksista taivutetut maalaisromanttiset tuolit olen löytänyt Ruotsista Bukowskis Marketin kautta. Alkuperästä ei ole tietoa eikä tuoleissa ole mitään leimoja tms. merkintöjä. Olin saanut tuoleista kuvien perusteella hieman erilaisen vaikutelman ja alkuun säikähdin niiden mökkimäisyyttä, ja olin vakuuttunut, että meidän on nyt sitten pakko ostaa kesäasunto niitä varten (kalliiksi tullut tuolihankinta ;)). Mutta vähitellen ne ovat sulautuneet osaksi kaupunkisisustusta ja tuovat siihen kivasti twistiä.

Tammisen Wishbonen eli ns. y-tuolin olen niin ikään huutanut Bukowskis Marketista. Tämänkään osalta ostos ei kyllä mennyt aivan nappiin, sillä tuoli on huonommassa kunnossa, kun mitä kuvista saatoin olettaa. Myyntiin tulee kuitenkin harvoin juuri näitä käsittelemättömiä yksittäiskappaleita, joten päätin ottaa tietoisen riskin. Ja kaunis se on vaurioista huolimatta! Ehdottomasti yksi lempituoleistani.

Mitkä ovat teidän suosikkituolit? Itse haaveilen vielä joskus hankkivani Normann Copenhangenin Knotin ja Cherner Chair Companyn nimikkotuolin Chernerin. One day!