Hyvää unta Familonin peitoilla

Collaboration | Yhteistyössä Familonin kanssa

Nukutko laadukkaalla peitolla ja tyynyllä? Tai haastaisin kysymään, oletko koskaan nukkunut kokonaisuudella, jossa kaikki sängystä petivaatteisiin on valittu laatu edellä?

Väitän, että iso osa ihmisistä nukkuu korkeintaan keskinkertaisilla tyynyillä ja peitoilla sekä heikkolaatuisilla sängyillä – eivätkä he edes itse tajua tätä. Eron huomaa vasta, kun pääsee testaamaan, miltä laatu oikeasti tuntuu. Myös me nukuimme höttöisillä peitoilla ja kellastuneilla lyttyyn painuneilla tyynyillä, kunnes viisi vuotta sitten tein ensimmäisen yhteistyöni Familonin kanssa ja pääsin päivittämään kerralla kaikki tyynyt ja peitot edelliseen kotiimme. Ja paluuta ei ole sen jälkeen ollut.

Laadukkaat peitot tuntuvat muhkeilta, kuohkeilta sekä sopivan lämpimiltä. En halua liikaa ohjata teitä valinnoissanne, sillä on henkilökohtaista esimerkiksi miten lämmintä peittoa kukin kaipaa. Itse olen yleensä vilukissa, mutta alkuun hankkimani untuvapeitto oli minullekin likaa, ja niinpä olemme molemmat päätyneet Familonin Climate-peittoihin, joiden luvataan säätelevän lämpöä. (Älkää kysykö miten tämä toimii, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että se todella toimii!) Ja nyt nukutaan näillä koko perhe lähes vuoden ympäri kesän kuumimpia helteitä lukuun ottamatta.

Hiljattain tuli tarve päivittää peittoja ja tyynyjä myös Hangon kotiin, ja sinnekin hankin näitä innovatiivisia Climate-peittoja sillä ajatuksella, että pärjäämme yksillä täkeillä. Kuumimpiin helteisiin voi sitten jättää peiton kokonaan pois. Tyynyissä luotamme untuvaan sekä kaupunkikodissa että Hangossa ja suojaamme ne näillä Cool Case tyynysuojuksilla, jotka pitävät tyynyt viileinä ja jotka on helppo heittää pesukoneeseen pidentäen itse tyynyjen käyttöikää.

Tarkoituksena on tehdä kakkoskotiin kutsuvat vuodepaikat myös yökylään tuleville ystäville ja sukulaisille, joten vieraspeitoiksi hankimme näitä kuvissa näkyviä muhkeita hotellihenkisiä Superior-peittoja ja tyynyjä. Testasin niitä muutamana yönä myös Helsingissä, ja peitto tuntui ihanan ylelliseltä; siinä on reilusti muhkeutta ja samanaikaisesti peitto tuntui sopivan ilmavalta. Peittojen tuntumassa onkin tavoiteltu untuvan tuntua ilman itse untuvaa. Täytteenä on mikrokuidun ja PET-pulloista valmistetun kierrätyskuidun seos ja päällinen on luomupuuvillaa. Superior-peitto onkin oiva vegaaninen ja (allergia)herkillekin sopiva vaihtoehto perinteisen untuvapeiton ystävälle.

Hotellitunnelman viimeistelee raikkaan valkoiset pehmeät pellavapussilakanat ja tyynyliinat. Sekä pussilakanassa että tyynyliinassa on reunassa kauniina yksityiskohtana nyörit, joilla ne suljetaan. Familonia lainaten “pellava tuo raikasta viileyttä kesään ja lämpöä talviunille”, ja kun näihin tottuu, ei muuta enää haluakkaan.

P.S. Familon.fi-verkkokaupassa on tällä viikolla paljon hyviä tarjouksia, jos peittojen tai tyynyjen uusiminen on ajankohtaista. Myös meidän suosimista Climate-peitoista saa -25% alennusta. Käykäähän hyödyntämässä tarjoukset :)

Seinään integroidut vaatekaapit

Moikka! Onpa kiva päästä kirjoittamaan pitkästä aikaa. Heinäkuun loppu ja elokuun ensimmäinen puolisko on itselleni aina vuoden kiireisintä aikaa, sillä elokuulle ajoittuu vuoden tärkein deadline töissä, kun istumme alas hallituksen kanssa pohtimaan Marimekon strategiaa. Tänä vuonna tähän yhdistyi vielä meidän muutto, joten ei ole ollut tekemisestä pulaa viime viikkoina . :)

Sormet syyhyää jo päästä kertomaan teille meidän uudesta kodista. Ollaan nyt siis asuttu täällä pari viikkoa ja asunto on vielä niin paljon kivempi kuin muistimmekaan! Teimme ostopäätöksen reilun puolen tunnin vierailun perusteella (mikä kuulostaa ehkä vähän absurdilta, sillä olen varmasti käyttänyt kymmeniä tunteja vuosien varrella esimerkiksi täydellisen trenssin metsästykseen). Nopean päätöksenteon teki mahdolliseksi se, että olen viimeiset viisitoista vuotta seurannut asuntomarkkinoita hyvin tiiviisti, joten tiedän varsin hyvin mitä on tarjolla. Mutta lisää tästä ihanasta uudesta kodista tulevissa postauksissa!

Ennen kuin siirrytään fiilistelemään uutta asuntoamme ja seuraamaan sen remonttien ja sisustuksen edistymistä (josta tuleekin melkoinen urakka, sillä hankintalista on pitkä) haluan vielä palata Pietarinkadulle. Esittelyssä meidän master bedroomin seinään upotetut vaatekaapit, joista nostan esiin kolme oivallusta:

Upotuksella minimalistinen ilme

Parasta vaatekaapeissa oli niiden minimalistinen ilme, joka saatiin integroimalla kaapistot täysin seinärakenteeseen ja maalaamalla kaapit samalla mattapintaisella värillä seinien kanssa. Tästä vanhasta postauksesta makuuhuoneen kaapit – kassiset vaiko pelkistetyt voi käydä lukemassa pohdintojani kaappien tyylistä. Täysin relevantti kirjoitus edelleen, sillä ihan samat pähkäilyt on juuri nyt käynnissä uuden asunnon suhteen :) 

Ja tästä remonttiblogin postauksesta tammikuulta 2018 voi puolestaan kurkata miltä kaapisto näytti heti asennuksen jälkeen. Oli ilo löytää nämä remonttikuvat, sillä en olisi muuten muistanut mihin ratkaisuun päädyimme toteutuksen osalta. Kuvat paljastavat, että kaapin runko tuotiin ensin paikoilleen ja vasta sen jälkeen rakennettiin kiinteä seinä sen ympärille. Toinen vaihtoehto oli tehdä ensin seinä valmiiksi ja tuoda kaapit valmiiksi jätettyyn koloon. Mutta oli varmempi kyllä näinpäin.

Pientä viilausta ja säätöä oli ovien korkeuksien kanssa ja yläovet kävivätkin valmistajalla vielä lyhennettävinä, jonka seurauksena niistä tuli pikkuisen liiankin matalat (huomaa hivenen liian suuri rako yläreunassa). Seuraavalla kerralla tekisin lattiankin ihan valmiiksi (tai ainakin valmiimmaksi), sillä vaikka kuinka yrittää mitoittaa pohjatyöt, liimat ja parketit, ei näiden arvioiminen ole helppoa, jos yrittää pelata mahdollisimman minimalistisilla raoilla kuten allekirjoittanut. Eli note to self: seuraavalla kerralla tilaisin ovet vasta, kun kaikki on ihan valmista. Rungon voi asentaa kyllä jo aiemmin.

Televisio piiloon

Toinen iso oivallus liittyi television kätkemiseen keskimmäiseen kaappiin. En ole tähän saakka yhtään innostunut television hallitsevasta ilmeestä olohuoneessa, joten olin iloinen keksiessäni sille loistavan paikan vaatekomerossamme. Televisiomme seisoi omalla minimalistisella alustallaan kaapiston hyllyllä ja nuo kaapissa näkyvät korit olivat erilaisille johdoille ja lisämokkuloille (kotiverkolle ym.) ja jäivät kivasti siis ruudun taakse piiloon, jolloin ilme oli täysin johdoton. Eli ainoa mitä pitää jo suunnitellessa ottaa huomioon, on antenni- ym. johtojen tuominen kaappiin.

Vedimme sähköt myös oikeanpuoleiseen kaappiin, sillä sinne kätkettiin printteri sekä Patrikin työssään tarvitsemat serverit siististi piiloon. Nykyisessä asunnossa tämmöisiä asioita ei ole huomioitu, joten kovasti nyt pähkäilemme, miten saamme tästäkin asunnosta mahdollisimman johdottoman.

Harmoninen ilme vetolaatikoilla

Lopuksi mainitsen vielä kaapiston harmonisen ilmeen, joka luotiin yhtenäisellä layoutilla ja suurilla umpinaisilla vetolaatikoilla. Uudessa kodissa on joissain kaapeissa käytetty myös metallisia ns. lankakoreja, ja onhan ne kieltämättä kätevämmät, kun laatikon sisällyksen näkee yhdellä silmäyksellä. Mutta lopputulos on ainakin omaan silmään hirmuisen rauhaton. Monia ei varmasti häiritse vallitseeko vaatekaapin uumenissa täydellinen feng shui, mutta itse saan mielenrauhaa, kun avaan kaapin, joka ainakin päällisin puolin näyttää harmoniselta.  (Vaikka totuus laatikon sisällä olisikin jotain aivan muuta, heh.)

Voi apua mitä sormenjälkiä puhelimen linssiin oli jäänyt!

Lataan Instagramiin vielä illalla pariminuuttisen videon, jossa käyn vielä samoja asioita läpi, eli käykäähän kurkkaamassa.

Toivottavasti tästä on iloa muille kaapistojaan pohtiville! Ja jättäkää toki toiveita & vinkkejä alle, jos on vielä postaustoiveita vanhaan kotiin liittyen. Voisin kirjoittaa vielä esimerkiksi mitkä olivat keittiösuunnittelun parhaan oivallukset, jos teitä kiinnostaa. Tai kannattiko laittaa arvokasta parkettia pikkulasten kotiin. Tai meidän kylpyhuoneesta, joka oli hieman vähemmän esillä.

Leppoisaa sunnuntaita; täällä tarkoitus kuvata hieman uutta kotia :)

Armi Tevan naamataulu

Hän on täällä – nimittäin Armi Tevan naamataulu! Eikö olekin aivan ihana! Olen niin fiiliksissä tästä. Törmäsin Armin keramiikkaan Lokalin kautta, ja koska kaikki suosikkini oli jo myyty, päädyin teettämään Armilla aivan uniikin taulun.

Ihan ensimmäiseksi pyysin, että Armi tsekkaisi Instagram-feedini, jotta näkisi millaiseen kotiin tyyppi on tulossa asumaan. Toiveeksi annoin jotain aika yksinkertaista eli ei liian koristeellista ja romanttista vaan pikemminkin isokukkaista ja selkeää. Värimaailman toivoin liikkuvan ruskean, vihreän ja valkoisen sävyissä. Arvoin harmaan ja beigen massan väliltä, ja olen todella tyytyväinen, että päädyin harmaaseen; se tuo jotenkin ryhtiä työhön eikä tunnelma latistu liian pehmeäksi.

Sänky Matrin ja tuoli PLEASE WAIT to be SEATED; molemmista saatu alennusta yhteistyön merkeissä.

Armi luonnosteli työtä ensin paperille, jonka jälkeen näytin vihreää valoa. Piirroksesta näki hyvin jo tulevat koristelut, mutta värimaailmaa siitä ei vielä hirveästi hahmottanut (vaikka Armi laittoi kyllä tosi kivasti refejä myös sävyistä). Lopullinen työ olikin vielä melkoinen yllätys ja vielä paljon ihanampi, kuin mitä osasin odottaa.

Uunikin työn tilaaminen on aina hieman jännittävää. Armi kyllä kuunteli toiveita niin tarkalla korvalla, että häntä uskallan suositella epäilemättä muillekin!

Lue vielä aiempi juttu Armin työhuoneelta sekä kurkkaa studiolta kuvaamaani pari videota Instagram-tilini highlightseista kansiosta Art.

Ensi kerralla juttua asuntomme ilmanvaihdosta. Laittakaahan kysymyksiä tulemaan, mikäli tulee jotain mieleen.

Kesäistä viikkoa!

Pimennysverhot Interior Partnersilta

Kesäloman kynnyksellä sain viimein aikaiseksi tilattua meille pimennysverhot sekä vanhempien että pikkumiehen makuuhuoneeseen. Olimme Patrikin kanssa vähitellen tottuneet nukkumaan valoisemmassakin tilassa, mutta toki verhottomuus makuuhuoneessa oli jokseenkin kestämätön ratkaisu (siitäkin huolimatta, että vastapäiset naapuri-ikkunat sijaitsevat hyvän matkan päässä toisella puolella korttelia). Virittelin ikkunaan liki vuoden ajan erinäisiä lakanaratkaisuja, heh. Lopulta niin paljon enemmän vaivaa, kuin että olisin heti kävellyt verholiikkeeseen ja hoitanut asian kuntoon (note to self)!

Lopullinen niitti päätökselle tuli, kun Patrik oli W:n kanssa saaressa ja esikoinen nukkui siellä pilkkopimeässä huoneessa yli yhdeksään aamulla – eli noin 2,5 tuntia normaalia pidempään! Halusimme ehdottomasti nauttia paremmista unista myös lomallamme, joten ei muuta kuin verhovaihtoehtoja kartoittamaan.

Ikkunamme poikkeavat standardimitoista, joten valmisratkaisut sain unohtaa heti. Lopulta pyysin tarjouksen kolmesta eri verholiikkeestä, ja päädyin vaihtoehdoista laadukkaimpaan eli Interior Partnersiin *. Halusin verhoihin vankan tuntuisen mekaniikan metallisella kuulaketjulla. Hintaero edullisimman ja tämän välillä oli melkoinen – yli kolmenkertainen – mutta tunnen itseni ja olisin aamuin ja illoin himpulaa muovista kuulaketjua käyttäessäni katunut valintaani.

Oikean sävyn löytääkseni lainasin Interior Partnersilta useamman valkoisen ja vaaleanharmaan kangastilkun. Kotona saatoin katsoa rauhassa miltä eri sävyt ja struktuurit näyttivät eri vuorokaudenaikoina. Alla vielä meille valikoituneiden verhojen speksit. Mutta kannattaa tosiaan noutaa eri kangas- ja värivaihtoehtoja kotiin testattavaksi. Valkoisenkin sävyjä kun on niin monia!

Pimentävä kuulaketjutoiminen kierrekaihdin Sidewinder 8275
O-Blackout kankaalla valkoinen 0202

Itse verhot valittuani piti vielä päättää miten ne asennettaisiin: smyygin sisään vaiko päälle. Edellisessä kodissa meillä oli vastaavalla tekniikalla toimivat verhot smyygin päällä. Näiden kahden kokemuksen perusteella en näe eroa sisään tulevan valon määrässä – molemmat päästävät reunoilta valoa sisään jonkun verran. Mikäli huoneesta haluaisi aivan sysimustan, pitäisi smyygien sivuun asentaa kiskot, joita pitkin verhot kulkisivat – ei kovin esteettinen ratkaisu siis. Meidän tapauksessamme valinta oli lopulta selvä, sillä makuuhuoneen ikkunaseinä on kaareva. Ja oli luontevaa noudattaa samaa asennustapaa myös W:n huoneessa.

Yllä olevista kuvista voi hieman saada osviittaa, miten pimeäksi huoneen saa syysauringon porottaessa taivaalta. Eli selvästi hämäräksi, mutta ei pimeäksi. Olen silti erittäin tyytyväinen ja tekisin samat valinnat uudelleen, sillä sivukiskoja en ikkunoihin halua.

Hintaa kolmelle ikkunalle (kuvissa näkyvä yksi todella iso ikkuna ja W:n huoneessa kaksi yhtä korkeaa, mutta selvästi kapeampaa ikkunaa) kustansivat asennuksen kera yhteensä noin 1200 euroa (ennen pientä blogialennusta, jonka neuvottelin jälkikäteen). Jokainen tapaus lasketaan toki erikseen (eikä kahta identtistä casea ole), mutta antaa teille toivottavasti suuntaan hintatasosta.

Laittakaahan kysymyksiä alle, mikäli jokin jäi vielä mietityttämään!

Ihanaa viikonloppua!

* Pimennysverhoista saatu pieni alennus blogipostausta vastaan.