Jouluinen köynnös kuusenoksista

Moikka, Pitkästä kertaa postaus meidän kaupunkikodista. Innostuin ottamaan kuvia eilisaamuna, kun koti oli tiptop kunnossa ennen vieraiden tuloa ja joulukoristeiden ansiosta koti näyttää taas ajankohtaiselta ja raikkaalta. (Olen vähän huono kuvaamaan, jos tuntuu, ettei ole tarpeeksi uutta. I know, pitäisi päästä tästä ajatuksesta yli.) Mainittakoon, että kaikki kuvat on otettu ja käsitelty poikkeuksellisesti puhelimella, sillä minulla oli hyvin rajallisesti aikaa ennen vieraiden tuloa. Mutta yllättävän ok lopputulos on (ainakin näin PC:ni ruudulla).

Kotimme joulukoristelu syntyy vuosi toisensa jälkeen pitkälti samoista klassikkokoristeista, johon lasten itse tekemät koristeet tuovat sopivasti vaihtelua. <3 Lisäksi innostuin toteuttamaan tänä vuonna kuvissa näkyvän ihanan köynnöksen kuusen oksista. Olin haaveillut siitä jo aiempinakin vuosina, ja heti kun ensimmäiset joulukuusikauppiaat ilmestyivät Helsingin kaduille, menin kysymään, voisinko saada kuusista leikattuja alimpia oksia.

Kaunein köynnös syntyi mielestäni näin, että tein köynnöksestä mahdollisimman siron. Eli käytännössä otin isoista oksista pienempiä osia, jotka sitten kieputin yhteen vihreällä ohuella rautalangalla. Kevyt köynnös oli myös helpompi kiinnittää muutamalla pienellä ylälistaan lyödyllä naulalla, eikä se toivottavasti pihkaa maalattuja seiniä. (Saa kysyä kokemuksia muutaman päivän päästä, kun otamme sen alas siirtyessämme Hankoon.)

Eikö olekin ihana tuo köynnös!

Meillä oli pöydän ääressä peräti 13 henkeä, joten paperisilla servieteillä mentiin. Työnantajaltani Marimekolta löytyy monia jouluisia kuoseja, ja tällä kertaa pöytään valikoitui klassinen Kuusikossa-kuosi. Torista löytynyt enkelikello muistuttaa omasta lapsuudenkodistani. Maljakossa punaisia kenguruntassukukkia - itselleni uusi tuttavuus tältä syksyltä.

Kattauksen suhteen en ole merkkiuskollinen, vaan sekoittelen eri vuosikymmenten hankintoja. Royal Copenhagenin syvät lautaset muistuttavat Fiskarsilla vietetyistä vuosista, samoin Iittalan Piano-aterimet. Lasit ovat Riedelin ja alinna kattauksessa on viimeisimmät hankintani – Saija Halkolta tilaamani ihanat lautaset. (Lue postaus Saijan työhuoneelta täältä.)

Oli oikea päätös tehdä köynnös oviaukon molemmille puolille. <3 Tuolilla Marimekon tyynynpäällinen Tiiliskivi-kuosilla ja sohvalla Unikko-kuosinen viltti, jonka otan esiin aina jouluksi.

Olen pohtinut sopisiko olohuoneen beige katto myös kettiöön. Mutta ehkä ei, sillä kermanvärinen keittiö voisi alkaa näyttää sen rinnalla valkoiselta.

Ovaalinmuotoinen olohuone yhdistyy kivasti keittiöön kookkaiden liukuovien ansiosta.

Astrid piipahti yöpaidassaan muutamassa kuvassa. Viikonloppuisin on ihana nauttia hitaista aamuista.

Tämä Bukowskisilta hankittu antiikkinen pöytä on ollut aivan loistava hankinta. Siihen saa peräti neljä jatkopalaa; kuvassa kolme, jolloin kaikki 13 mahtuivat pöytään. Pari tuolia voisimme kyllä ostaa vielä lisää. Nyt piti kaivaa ihan kaikki pienimmätkin jakkarat tuoleiksi.

Molempien lasten juhlavaatteet löytyivät jälleen Litte Copenhagenista Etu-Töölöstä käytettynä. Ei osteta lapsille juuri mitään ihan uusia vaatteita enää; poikkeuksena talvihanskat ja jotkut kengät. Osa tontuista on isoäitini vanhoja. <3 Huomaa myös kynttilä, joka sai kauniin rusetin sammalenvihreästä samettinauhasta.

Niin ja olihan tänä vuonna toinenkin muutos – meillä on nimittäin ensimmäistä kertaa tekokuusi. Vähintään siitä lähtien, kun olemme asuneet Patrikin kanssa yhdessä, meillä on aina ollut aito kuusi kotona; useimmiten latvakuusi, sillä tykkään sen yksinkertaisesta ilmeestä ja ajatuksesta, ettei kuuseni takia ole tarvinnut kaataa tervettä puuta. Vähitellen ajatus tekokuusesta on kuitenkin kypsynyt (nimenomaan vastuullisuusnäkökulman takia).  Viimeinen niitti oli, kun kuulin, että myyjät metsästävät näitä latvakuusia usein ympäri Etelä-Suomen, mikä ei sitten enää tuntunutkaan niin vastuulliselta… Käydessämme viime vuoden lopussa Kierrätyskeskuksessa bongasin sieltä tämän tekokuusen, ja päätös oli selvä – meille tulisi tekokuusi. (Upouuden ostaminenhan ei ole välttämättä mikään ekoteko, johtuen kuusen suuresta muovimäärästä; riippuu toki kuinka monesti kuusta käyttää.)

Olemme olleet tekokuuseen todella tyytyväisiä. Se on meille juuri sopivan kokoinen ja tarpeeksi yksinkertainen, ja muutenkin yllättävän ok myös visuaalisesti. Meidän messinkinen ihana tähti oli tähän liian painava, joten kaunis latvatähti olisi ostoslistalla, kun sellainen tulee käytettynä joskus vielä vastaan.

Lasipallot ostin asuessani Yhdysvalloissa. Käsinmaalattuja enkeleitä olen saanut äidiltäni aikoinani yhden joka vuosi. Huomaa myös latvassa kurkistava W:n päiväkodissa tekemä hämähäkki. Rakkaita nämä kaikki koristeet. <3

Tajusin hiljattain perheen vuosikirjaa 2024 taittaessani, että on ihan liian vähän kuvia lapsista ja koko perheestä yhdessä. Nyt tuli otettua edes puhelimella muutama. Pitää kyllä organisoida vielä kunnon kuvaukset järjestelmäkameralla!

Kotitonttu. <3

Ihan mahdotonta saada kuvaa, jossa kaikilla neljällä olisi ilmeet kohdillaan. :D Itselläni yllä Marimekon pikkumusta (tämän syksyn mallistosta), johon on kiinnitetty Unikko-kukkia. Kermanvärinen kauluspaita Totemen.

Ihanat Unikko-lautaset Marimekon uudesta mallistosta. Isompi oli osa henkilökunnan tämänvuotista joululahjaa. Huomaa pöydällä myös pienin nuorimman maalaama kynttilälyhty. <3

Hyvää Joulua ja onnellista vuotta 2025!

Ihanaa joulua ja rentouttavaa lomaa teille kaikille! Ja hei, jos tulee tekemisestä pulaa, niin YouTuben puolelta löytyy jo seitsemän jaksoa Villa Wikbergin remontista ja kahdeksaskin jakso on intron nauhoitusta vaille valmis eli julkaisen sen luultavasti välipäivinä.

Joulu uudessa kodissa <3

Onpa kiva päästä jakamaan teille jo joulukuvia! Siinä missä ammattimaisimmat SoMe-vaikuttajat alkavat puskea kuusi- ja piparikuvia jo kuun vaihteessa, olen itse tyypillisesti julkaissut ensimmäiset kuusikuvat aikaisintaan aattona. Vannon aidon kuusen nimeen, ja jotta ei kävisi liian helpoksi, etsin meille aina mahdollisimman minimalistisen latvakuusen. Sellaisen, joka on kasan alimmaisena ja jonka suhteen kuusikauppias on jo melkein menettänyt toivonsa. Minusta nämä vaatimattomat usein toispuoleiset kuuset ovat kaikessa karuudessaan juuri parhaita! <3 Ja jos itse saisin päättää, kuusessa ei olisi mitään muita koristeita, kuin messinkinen minimalistinen latvatähti (googlaa Ferm Living brass star) ja muutama elävä kynttilä ihanissa antiikkisissa pidikkeissä, jotka löysin reilut viitisen vuotta sitten Torista.

Mutta lapset ovat niin hurjan innoissaan kuusen koristelusta, etten tietenkään voi viedä sitä riemua heiltä <3 W ei meinannut millään malttaa odottaa, kun purimme hänen kanssaan joulukoristeita tänä aamuna kello kuusi muun perheen vielä nukkuessa…. Ja voi sitä riemua, kun lapset saivat sitten koristella kuusen päiväkotipäivän jälkeen! Ja eikö tullut hieno! (Ja yhteenkään koristeeseen tai niiden paikkaan en vaikuttanut, vaan heillä oli täysin vapaat kädet ja itse myös kiipesivät laittamaa koristeita korkeallekin 😊)

Voi apua tämä meidän olohuoneen design-valaisin :D Jättäkää pliis alle vinkkejä, jos tulee jotain hyviä ideoita mieleen! Paikka on haastava, sillä valaisin on layoutin kannalta väärässä kohdassa keskellä kulkureittiä… Joten pitää olla jokin varsin lähelle kattoa jäävä malli. Toistaiseksi olen keksinyt vain yhden visuaalisesti kelpuuttamani mallin Serge Mouillen valikoimista, jolla onkin sitten aivan absurdi hintalappu. Eli etsintä jatkuu…

Myös klassinen kolmihaarainen kynttelikkö löysi paikkansa erkkeristä ja täydentyi jo viime vuonna Lokalista hankkimillani ihanilla kynttilöillä; sopivat niin kauniisti valkoisen posliinisen kynttelikön pariksi, joka on puolestaan muutaman euron kirppislöytö vuosien takaa.

Takaisin vielä kuusenmetsästysprojektiini. Yhtenä jouluna innostuin tilaamaan meille kuusen. En ollut tajunnut antaa siitä mitään muita speksejä, kuin että korkeutta saisi olla n. 2,5 metriä. Yllätys yllätys kuusentuoja ei ollut osannut lukea ajatuksiani, vaan toi meille kuusen, jonka halkaisija ei jäänyt kovin kauas korkeudesta. Paitsi leveä, kuusi oli myös to-del-la tuuhea. Hyvä kun sai koristeita edes väliin survottua! Eli ei olisi voinut kauemmas toiveistani mennä :D  (Tuona jouluna Instagramini ei täyttynyt kuusikuvista.) Niinpä olen hyväksynyt, että kierrän yleensä kuusikauppiaan jos toisenkin vasta aaton kynnyksellä etsiessäni meille sopivaa yksilöä. Ilo olikin suuri, kun bongasimme jo sunnuntaina kuusikauppiaan tästä läheltä, ja perin ystävällisellä rupattelevalla kuusikauppiaalla oli useita kauniita kapeita latvakuusia mukanaan. Eli käykäähän kyselemässä entisen Helsingin Kauppakorkeakoulun kupeesta (päärakennuksesta hieman Taka-Töölöön päin).

W:n valitsema pieni joulukukka asettui Kristina Dan Studion kolmijalkaiseen keramiikkavaasiin ja sai seuraukseen Marimekon kaksi kaunista kynttilänjalkaa (klassikkomalleja, joista löytyy joka joulu eri väritykset; nämä muistaakseni viime vuoden valikoimasta).

Kuviin tuli ihana pehmeä valo tuon kynttelikön (ja toki myös kuvankäsittelyn) ansiosta.

Illalla lapset suorastaan hihkuivat innosta koristellessaan kuusta. W ei meinannut maassa pysyä <3

Lisäksi olen tuonut sohvalle yhden punaisen tyynyn sekä antiikkiselle tuolille Marimekon viininpunaisen sävyjä toistavan torkkupeiton (eivät yllätys yllätys valikoituneet kuviin). Käyn parhaillani hurjaa sisäistä kamppailua, onko täällä liian värikästä, heh. Minun mielessäni joulu luodaan pitkälti valkoisella ja ripauksella hillittyä metallin hohdetta.

Niin ja vinkiksi vielä: kuvasin olohuoneesta myös parin minuutin videon; tulossa Instragram-tililleni viimeistään viikonloppuna (pääset seuraamaan esim. sivun ylälaidasta)

Rauhallista joulunodotusta kaikille <3

Kuusi toi joulun

Voi apua, pääsen jälleen aloittamaan vakiofraasillani – tervehdys pitkästä aikaa! Kurkistetaan tänään meidän jouluiseen keittiöön. Siitä onkin hetki, kun olemme blogissa siellä vierailleet. Löysin meille niin kauniin kuusen tänä vuonna, että se inspiroi tarttumaan kameraan.

Kaunis messinkinen latvatähti Ferm Livingiltä.

Pikkuapuri <3 Suosin tällä hetkellä sekä omassa, että W:n pukeutumisessa pitkälti ruskeita maanläheisiä sävyjä.

Viime vuonna tilaisin kuusen netistä niin, että pääsin määrittelemään vain sen pituuden. Kuusi oli lähes kolme metriä korkea ja melkein yhtä leveä; erittäin tuuhea ilmestys. Jenkkityylinen olisi kuvaava adjektiivi, jos näky pitäisi tiivistää yhteen sanaan. Viime kerrasta viisastuneena tajusin, etten voi ostaa kuusta näkemättä. Tänä vuonna kiersinkin ainakin kolme kuusenmyyntipistettä, kunnes löysin Hietalahden torilta aivan mielettömän kauniita latvakuusia. Ja ei siis pellolla kasvatettuja täydelliseksi trimmattuja tarhakuusia, vaan suoraan luonnosta kaikkine epätäydellisyyksineen.

Haussa oli mahdollisimman harva ja toispuoleinen kuusi – eli ei ihan tyypillinen tapaus :) Vitsailinkin, että me voisimme hakea sitten sen kuusen, joka jää kaikilta muilta kelpuuttamatta. Kuusemme myynyt henkilö sanoikin, että useampaan kertaan mietti, viitsiikö tuoda sitä edes näytille. Onneksi toi – minun mielestä tämä on upea. Viimevuotisen vastakohta.

Paikkansa kuusi löysi keittiön pitkältä seinältä; kutakuinkin koko asunnon keskipisteestä. Siitä se näkyy kivasti sekä keittiöön että olohuoneeseen. Koristeiden osalta noudatin samaa monivuotista linjaa lasipalloineen, jotka ovat muisto Yhdysvalloissa viettämästäni vuodesta. Kauneimpia koristeita ovat kuitenkin oikeat kävyt. Viime päivinä täällä onkin kuulunut pieniä poksahduksen ääniä, kun kävyt ovat hiljalleen auenneet loistoonsa. Joulu on siis saapunut tänä vuonna myös tuoksuin ja äänin. <3

Upeat antiikkiset kynttilänpidikkeet löysin muutama vuosi sitten Torista. Ne ovat patinoituneet äärettömän kauniisti. Olen niin iloinen niistä, sillä muoviset valosarjat lytistävät tunnelman mielestäni täysin. Myös kuvissa vilahtava suurikokoinen olkipukki on löytynyt vuosia sitten Torista. Molempia olin metsästänyt pitkään.

Pikkuikkunalla näkyvät puiset kuuset olen leikannut itse ohuesta vanerista puutyökurssilla ja liimannut 90-aseteen kulmaan. Super helppoa puuhastelua ja onnistuu vaikka pienellä käsisahalla.

Btw, musta Menun pöytä(levy) on pysynyt hyvässä kunnossa, vaikka onkin todella kovalla koetuksella pikkuruokailijan kanssa.

Pari kuusen alinta oksaa päätyi keittiön pöydälle Marimekon maljakkoon. Yleensä olen ostanut siihen kukkakaupasta havunoksan, mutta tämä oli kaunis ekologinen ratkaisu. Yksi suuri oksa olisi tarkoitus kiinnittää vielä ikkunaan; katsotaan saanko aikaiseksi.

Onko lukijoissa latvakuuseen päätyneitä? Entä miten juhlitte h-hetkeä? Aattoa suuntaamme viettämään Patrikin vanhempien luo Espooseen ja 25. päivä äitini tulee meille yökylään. Kiva kun tulee sen myötä hankittua jouluruuat kotiinkin. Eli hyvin rauhallisesti on tarkoitus joulua täällä viettää perheen kesken. <3

Lämmintä ja rauhallista joulua!

P.S. Viime vuotiset joulukuvat löytyvät täältä. Hylly oli kieltämättä silloin selkeästi onnistuneempi ja ihmekös tuo, sillä nyt en sitä erikseen jouluun stailannut. Ripauksen joulua tuo siihen kollegalta saatu kaunis kortti. Lisää jouluaiheisia postauksia löytyy tämän Christmas-tägin alta.

Hakolan sohvan jouluilme

Huomenta! Joulukoristelut levittäytyivät viimein myös olohuoneen puolelle. I know, hirmuisen myöhään! Kaiken kiireen keskellä ei vain ollut tullut sellaista fiilistä aiemmin. Mutta nyt on kaunis valkoinen valotähti ikkunassa ja Marimekon punainen unikkokuosinen torkkupeitto kaivettu kaappien uumenista. Kyseinen viltti onkin ainoa joulunpunainen elementti meillä; paria punaista tyynyä yritin sohvalle asetella, mutta niin vain aina päädyn lopulta minimalistisempaan vaihtoehtoon :)

Mustalla marmoripöydällä oleva Ferm Livingin messinkinen kynttiläjalka vilahti jo edellisessä postauksessa, kun stailasin keittiön hyllystä jouluversion. Se näyttää kyllä niin hyvältä myös ilman kynttilää!

Huomasitteko, että yhdessä kuvassa alla pilkottaa jo meidän olohuoneen valaisin? Rajasin sen tarkoituksella pois, joten palataan siihen omana postauksenaan. Kuvia katsellessa tajusin myös, että se on vielä hivenen vinossa – kamera on kyllä niin armoton; vasta ruudulla lopullisesti näkee mikä toimii.

Mitä teillä on tänään suunnitelmissa? Meillä pikkumies on kuumeessa ja flunssassa, joten päivä menee luultavasti sisätiloissa. Mutta jotenkin se ei tunnu nyt ollaankaan niin kurjalta; voidaan lukea pukin jo hieman ennakkoon tuomia (lasten)kirjoja sohvankulmassa lämpöisen viltin alla :)

Palailen vielä kuuseen, mutta hyvää joulua jo tässä vaiheessa! Ihanaa kun olette olleet mukana seuraamassa meidän uuden kodin valmistumista. <3